Ruoka ei ole vain ruokaa

Ruoka-apu on parin viimeisen vuoden aikana ollut mediassa esillä useasti. Otsikot kertovat punalaputettujen tuotteiden hamstraamisesta, vaikeasta valinnasta ruoan ja lääkkeiden välillä, lapsista ruokajonoissa. Se, mikä näitä otsikoita yhdistää, on ihmisten ahdinko.

Syytä näihin otsikoihin selittää pienituloisten määrän lisääntyminen sosiaaliturvan leikkauksien  ja työelämän heikennyksien vuoksi.  Eikä tähän kehitykseen valitettavasti ole nähtävissä muutosta.

Kotitaloudet, joiden on vaikea saada tulot riittämään edes pakollisiin menoihin, eivät enää ole vain pitkäaikaistyöttömiä, pienituloisia eläkeläisiä tai päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä. He ovat myös työssäkäyviä pienipalkkaisia, opiskelijoita, lapsiperheitä ja maahanmuuttajia. Yhä useammat heistä ovat vaarassa pudota köyhyyteen, elleivät ole jo pudonneet.

Toimeentulon heikkeneminen näkyy myös ruoka-avussa, sillä samalla kun toimeentulo on heikentynyt, ruoan hinta on noussut ja jaettavan hävikkiruoan määrä vähentynyt.

Ruoka-avun jaettava ruoka tulee pääasiassa ylijäämä- ja hävikkiruoasta, jota lahjoittavat kaupat, tukkuliikkeet, valmistajat ja muut elintarvikealan toimijat, jotka eivät ole ehtineet sitä myydä tai muuten hyödyntää ennen viimeistä myynti- tai käyttöpäivää.

Kauppojen hävikkiruoan vähenemistä selittää parantuneet logistiikka- ja tilausjärjestelmät sekä kulutusennusteet. Näiden lisäksi kaupat ovat lisänneet punalaputettujen tuotteiden tarjontaa aamu- ja ilta-aleilla sekä hävikkihyllyillä.

Hävikin vähyys ja ruoan hukkaamisen pienentyminen ovat erittäin hyvää kehitystä ja tehokkainta hukkaamisen estäminen on tietenkin siellä, missä hukkaa syntyy, siis kaupassa. Kääntöpuolena on kuitenkin vähävaraisille jaettavan ruoka-avun väheneminen.

Ruoka on osa sosiaalista kanssakäymistä

Ruoka-apua järjestävät monet tahot, eri seurakunnat, järjestöt, kuten ViaDia, ja vapaaehtoistoimijat, jotka toimivat usein yhteistyössä kauppojen ja muiden yhteisöjen kanssa. Myös Pelastakaa Lapset -järjestö ja Suomen Punainen Risti järjestävät ruoka-apua. Toimintamuodot vaihtelevat suuresti  paikkakunnan ja jaettavaksi saatavan ruoan sekä järjestäjän resurssien mukaan. Pääsääntöisesti ruoanjakelu on vapaaehtoistyötä.

Joensuussa toimii SPR:n Joensuun osaston ruoka-aputiimi, joka yhdessä eri yhteistyökumppanien, kuten ViaDian, Siniristin ja Joensuun kansalaistalo Soropin kanssa järjestää erilaisia yhteisöllisiä ruokatapahtumia sekä aineellisen avun maksukorttijakeluja.

Tiimi on toiminut keväästä 2023 alkaen noin kymmenen aktiivisen vapaaehtoisen voimin. Erilaisia tapahtumia on järjestetty kymmenkunta vuosittain ja niiden yhteydessä on kohdattu satoja avuntarvitsijoita.

Tiimin tarkoitus ei ole ratkaista ruoka-apua Suomessa, Pohjois-Karjalassa tai edes Joensuussa, vaan mahdollistaa avun tarvitsijoille edes joskus pieni helpotuksen hetki vaikka keittolounaan ääressä. Jaettava ruoka on itse tehtyä kotiruokaa.

Syyskuun lopulla Joensuun ruoka-aputiimi oli jakamassa keittolounasta Joensuun kansalaistalo Soropilla. Ruokana oli juustoista kanakeittoa ja kasvissosekeittoa. Jo ennen ruoan jakelun alkamista paikalle kertyi lukuisia ihmisiä odottelemaan ja suurin ruuhka olikin heti jakelun alettua, kuten aina.

Kaikkiaan paikalla kävi reilu 60 ruokailijaa. Annokset olivat reiluja ja silti moni tuli kysymään santsiannosta, jonka toki saikin. Ihmisillä oli nälkä.

Kurjuuden ja nälän sijaan tapahtumasta jäi hyvä fiilis. Vapisevin käsin pöytään kannettu keitto ehkä hieman läikkyi, mutta ei se haitannut, kaverit auttoivat. Tilassa kuului naurua, puheensorinaa, joku tulosti samalla netistä tarvitsemiaan dokumentteja, joku haki vaateavusta uusia housuja.

Tilaisuudessa korostui ruoan sosiaalinen merkitys, ruoka ei ole vain ruokaa. Se on osa arjen rytmiä, kohtaamisia, sosiaalista kanssakäymistä sekä osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia, myös meille vapaaehtoisille.

Blogitekstin kirjoitti Merja Nurmi, SPR Joensuun osaston ruoka-aputiimin vapaaehtoinen.

Lue lisää ruoka-aputoiminnasta Savo-Karjalan piirin alueella alla olevasta linkistä.