15.04.2026

Johtajuus kriisin ja arjen keskiössä

Kaksi piirroshahmoa tutkimassa fläppitaulua.

Mitä Suomen Punaisen Ristin johtamisvalmennus antaa osallistujalle? Vapaaehtoisemme Aija peilaa tässä blogissa johtamisvalmennusta omasta ja piirinhallituksen näkökulmasta.

Lue lisää SPR:n johtamisvalmennuksesta tekstin alla olevasta linkistä.

Vapaaehtoistoiminnan ja järjestökentän johtaminen on taitolaji, jossa yhdistyvät suuret tunteet, tiukka organisoituminen ja kyky kohdata ihminen ihmisenä.

Kun puhumme johtamisesta, mielikuvat kääntyvät usein yritysmaailman tulosvastuuseen ja hierarkioihin. Mutta mitä johtaminen tarkoittaa maailman suurimmassa avustusjärjestössä?

SPR:n johtamisvalmennus pysäytti minut pohtimaan, että meillä johtajuus on ennen kaikkea luottamuksen ja inhimillisyyden vaalimista. Sain viime syksynä tutustua ja syventyä Punaisen Ristin johtamisvalmennukseen, ja tässä on muutama oivallus siitä, mitä maailman suurin avustusjärjestö opetti minulle johtajuudesta.

Arvot ohjaavat, kun kartta puuttuu

Punaisen Ristin seitsemän periaatetta eivät ole vain huoneentauluja – ne ovat käytännön työkaluja vaikeisiin tilanteisiin. Valmennuksessa pureuduimme siihen, miten puolueettomuus ja tasapuolisuus näkyvät siinä, miten kohtelemme toisiamme osastojen ja piirien sisällä.

Valmennuksessa korostui, että kun tilanne on päällä ja päätöksiä on tehtävä nopeasti, arvot toimivat kompassina. Hyvä johtaja ei vain hallitse prosesseja, vaan hän luo turvaa nojaamalla yhteisiin periaatteisiin silloin, kun epävarmuus iskee.

Meillä johtajuus on ennen kaikkea luottamuksen ja inhimillisyyden vaalimista.

Hyvä johtaja SPR:ssä uskaltaa kysyä ”Edistääkö tämä päätös inhimillisyyttä?” Jos vastaus on kyllä, olemme oikealla tiellä.

Vapaaehtoisten johtaminen on motivaation vaalimista

Toisin kuin yritysmaailmassa, vapaaehtoistyössä ihmiset antavat kalleinta resurssiaan: aikaansa. Johtamisvalmennuksessa pureuduttiin siihen, miten ihmisiä johdetaan ilman palkkapussia. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että jokainen löytää merkityksellisyyden tunteen. Kolme tärkeää asiaa nousi minulle esille:

  1. Kuunteleminen: Mitä vapaaehtoinen haluaa antaa ja saada? Kuuntele enemmän kuin puhut, ymmärrä, mikä saa ihmisen antamaan vapaata aikaansa yhteiseen hyvään.
  2. Kiittäminen: Arvostuksen osoittaminen on osa ammattimaista johtamista. Järjestötyössä kiitos on se valuutta, jolla pidetään toiminta käynnissä.
  3. Valtuuttaminen: Luottamus kasvattaa sitoutumista. Mielekäs tehtävä luo lisää motivaatiota tehtävään.

Myös itse auttaja tarvitsee tukea auttaakseen muita. Valmennus ei keskittynyt vain suoritukseen, vaan myös henkiseen kestävyyteen ja sen kehittämiseen. Miten johdan omaa jaksamistani? Miten tunnistan tiimini uupumisen merkit ennen kuin on liian myöhäistä?

Resilienssiä, joustavuutta ja sinnikkyyttä, tarvitaan niin arjessa, työelämässä kuin yhteiskunnallisissa kriiseissä. Sitä voidaan kuvata myös kestävyydeksi, jolloin ihminen ei luovu toivosta pitkässäkään rasituksessa.

Johtamisvalmennukseen kuului kehittämistehtävän tekeminen. Oma tehtäväni liittyi osaston puheenjohtajuuteen. Tekemäni kyselyn vastaukset antoivat aihetta miettiä, sitä, miten osastojen puheenjohtajat jaksavat hallitustyössä ja miten siihen työssäjaksamiseen saa tukea.

Johtajuus on myös tekoja. Punaisen Ristin johtamisvalmennus muistutti minulle, että johtaminen on palveluammatti. Olipa kyseessä paikallisosaston hallitustyö, valmiusryhmän toiminta tai suurkeräyksen organisointi, kyse on lopulta samasta asiasta: mahdollisuuksien luomisesta sille, että apu menee perille.

Johtamisvalmennuksessa tutustuttiin Kalkun logistiikkakeskukseen
Johtamisvalmennuksessa tutustuttiin Kalkun logistiikkakeskukseen Kuva: Elina Parviainen / Suomen Punainen Risti

Psykologinen turvallisuus johtamisessa

Psykologinen turvallisuus on nykyaikaisen johtamisvalmennuksen kivijalka. Se ei ole vain "mukavuutta", vaan tila, jossa tiimin jäsenet uskaltavat ottaa sosiaalisia riskejä – kuten myöntää virheitä, kysyä "tyhmiä" kysymyksiä tai haastaa vallitsevia toimintatapoja – ilman pelkoa nolaamisesta tai rangaistuksesta.

Kun puhutaan SPR:n kontekstista, psykologinen turvallisuus korostuu entisestään, sillä työ ja vapaaehtoistoiminta tapahtuvat usein kriisien, auttamisen ja inhimillisen hädän äärellä.

Jotta järjestö voi kehittyä, virheistä on voitava puhua avoimesti ilman syyllistämistä esimerkiksi operaation purkukeskustelussa. Vapaaehtoiset pysyvät mukana, kun he kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi omana itsenään. Turvallisessa ilmapiirissä epäasialliseen käytökseen tai eettisiin ristiriitoihin puututaan matalammalla kynnyksellä.

SPR:n kaltaisessa arvopohjaisessa organisaatiossa psykologinen turvallisuus linkittyy suoraan inhimillisyyden periaatteeseen. Se tarkoittaa, että huolehdimme toisistamme samalla, kun huolehdimme avuntarvitsijoista.

Maailma muuttuu ja järjestön on muututtava mukana. Olipa kyse digitaalisista työkaluista tai uusista auttamisen muodoista, muutos herättää usein vastustusta. Valmennus antoi työkaluja psykologisen turvallisuuden rakentamiseen: kun vapaaehtoinen kokee tulevansa kuulluksi, hän uskaltaa myös kokeilla uutta.

Inhimillisyys piirin johtamisen polttoaineena

Kun istuu Suomen Punaisen Ristin piirihallituksessa, katsoo maailmaa usein numeroiden, strategioiden ja suurten linjausten läpi. Vastuullamme on tukea osastoja, varmistaa valmius ja huolehtia siitä, että apu menee perille sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Mutta kuka johtaa ja miten?

Vapaaehtoisjärjestön strateginen johtaminen osoittautuu nopeasti aivan omanlaisekseen lajiksi – sellaiseksi, jossa pelkkä tulosvastuu ei riitä, vaan polttoaineena on oltava syvä inhimillisyys.

Syksyn johtamisvalmennus pysäytti miettimään rooliani piirihallituksen jäsenenä. Piirihallituksessa tehtävämme on katsoa kauas: miten varmistamme avun perillemenon kymmenen vuoden kuluttua?

Valmennus muistutti, että strategia on kuollut kirja, jos se ei vaikuta mitenkään paikallisosastojen arjessa. Yksi valmennuksen tärkeimmistä anneista oli selkeyttää rajaa strategisen johtamisen ja operatiivisen toiminnan välillä. Mielestäni piirihallituksen jäsenenä suurin virhe on takertua yksityiskohtiin, jotka kuuluvat palkatulle henkilöstölle tai osastojen vapaaehtoisille.

Johtajana minun tehtäväni on kääntää suuret linjat, kuten varautuminen tai yksinäisyyden torjunta, sellaiseen muotoon, että jokainen vapaaehtoinen kokee työnsä merkitykselliseksi osaksi kokonaisuutta. Johtaminen on viestintää ja siltojen rakentamista.

Työelämässä palkka on selkeä motivaattori, mutta järjestössä liikumme "arvotaloudessa". Vapaaehtoista ei voi käskeä, hänet on innostettava. Valmennuksessa korostui valmentava johtotehtävä: Miten tuemme osastojen puheenjohtajia heidän jaksamisessaan? Miten luomme kulttuurin, jossa kokeileminen on sallittua ja virheistä opitaan? Miten annamme tilaa uudelle, säilyttäen silti perinteet?

Valmennus vahvisti uskoa siihen, että arvot ovat paras kompassi epävarmuudessa.

Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. SPR:n kaltaiselle toimijalle tämä tarkoittaa jatkuvaa valmiutta. Piirihallituksen jäsenenä minun on pystyttävä tekemään päätöksiä silloinkin, kun kaikki faktat eivät ole pöydällä. Valmennus vahvisti uskoa siihen, että arvot ovat paras kompassi epävarmuudessa. Kun päätökset perustuvat inhimillisyyteen ja tasapuolisuuteen, olemme oikealla tiellä. 

Johtamisvalmennus antoi mukaani uusia työkaluja, mutta ennen kaikkea nöyryyttä. Piirihallituksen jäsenyys on upea näköalapaikka, mutta se on myös palvelutehtävä. Meidän tehtävämme on varmistaa, että Punainen Risti pysyy elinvoimaisena, relevanttina ja valmiina auttamaan – silloinkin, kun seuraava yllättävä kriisi koputtaa ovelle.

Mitä tästä eteenpäin?

Johtamisvalmennus ei ole päätepiste, vaan lähtölaukaus. Se antoi minulle verkoston, vertaistukea ja uusia malleja kohdata arjen haasteet omassa osastossa sekä myös naapuri osastojen tukena. Johtaminen SPR:ssä on matka, jota ei tarvitse kulkea yksin.

Meillä on takanamme upea organisaatio, kirkkaat arvot ja ennen kaikkea intohimoiset ihmiset. Nyt on aika viedä nämä opit käytäntöön ja vahvistaa auttamisen ketjua entisestään.

Blogitekstin kirjoitti vapaaehtoinen Aija Pellikka. Aija toimii SPR Sonkajärven osaston puheenjohtajana, Ylä-Savon alueellisen henkisen tuen ryhmän ryhmänjohtaja, piirin päihdetyön, ystävätoiminnan ja henkisen tuen kouluttajana ja SPR:n resurssikouluttajana.