Etelä-Pohjanmaan sote-järjestöt varautuvat kriiseihin yhteistyöllä

Koronapandemian kokemukset toivat esille tarpeen parantaa yhteistyötä ja luoda selkeitä toimintamalleja kriisitilanteiden varalle. Länsi-Suomen piiri ja Yhteisöjen Yhdistys ry, joka ylläpitää muun muassa Seinäjoella toimivaa Järjestötaloa, allekirjoittivat loppuvuodesta 2022 yhteistyöpöytäkirjan, joka linjaa sote-järjestöjen osallistumista kriisivalmiustyöhön. Pöytäkirja mahdollistaa muun muassa vapaaehtoisten toimimisen viranomaisten tukena sekä tilannekuvan ylläpitämisen häiriötilanteissa.

Etelä-Pohjanmaalla sote-järjestöt ovat ottaneet merkittäviä askelia kriisivalmiutensa vahvistamisessa. Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin koordinoimana toteutettu valmiuspilotti on tuonut yhteen sosiaali- ja terveysalan järjestöjä kehittämään yhteisiä toimintamalleja. Projekti on paitsi lisännyt järjestöjen valmiusosaamista, myös vahvistanut niiden roolia yhteiskunnan kriisitilanteiden ratkaisijoina.

Koronapandemian kokemukset toivat esille tarpeen parantaa yhteistyötä ja luoda selkeitä toimintamalleja kriisitilanteiden varalle. Länsi-Suomen piiri ja Yhteisöjen Yhdistys ry, joka ylläpitää muun muassa Seinäjoella toimivaa Järjestötaloa, allekirjoittivat loppuvuodesta 2022 yhteistyöpöytäkirjan, joka linjaa sote-järjestöjen osallistumista kriisivalmiustyöhön. Pöytäkirja mahdollistaa muun muassa vapaaehtoisten toimimisen viranomaisten tukena sekä tilannekuvan ylläpitämisen häiriötilanteissa.

-Sote-järjestöt voivat täydentää viranomaisten valmius- ja varautumissuunnitelmia esimerkiksi tarjoamalla henkilöstöä, tiloja, tarvikkeita sekä tietoa kansalaisten tarpeista. Järjestöjen rooli korostuu erityisesti kriisiviestinnän, psykososiaalisen tuen sekä ruoka- ja lääketoimitusten järjestämisessä poikkeusoloissa, kuvailee Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmiussuunnittelija Juha Mäki-Rajala.

Työpajat käynnistivät aktiivisen vuoropuhelun

Vuoden 2024 keväällä järjestetyt työpajat olivat ensimmäinen konkreettinen askel yhteisen toimintavalmiuden luomiseksi. Työpajoissa keskusteltiin siitä, miten sote-järjestöt voivat osallistua kriisitilanteisiin ja mitä erityisosaamista ne voivat tuoda mukanaan. Esille nousi muun muassa vapaaehtoisten rooli, toimitilat ja erityisosaaminen, kuten psykososiaalinen tuki.

-Sote-järjestöillä on valtava potentiaali kriisityöhön. Niiden laajat jäsen- ja asiakasverkostot tavoittavat kattavasti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, ja järjestöjen monialainen osaaminen on arvokasta häiriötilanteissa, kertoo ohjelmajohtaja Jooel Niittynen Länsi-Suomen piiristä.

Häiriöhyrrä-harjoitus toi teoriat käytäntöön

Syksyllä 2024 yhteistyön konkreettisena aloituksena järjestettiin Häiriöhyrrä-valmiusharjoitus, joka yhdisti teoriat käytännön harjoitteluun. Harjoituksessa sote-järjestöt ja hyvinvointialue kävivät yhdessä läpi toimenpiteitä evakuointikeskuksen perustamis-, ylläpito- ja alasajovaiheissa.

-Virallisen varautumisen ja järjestöjen toiminnan yhteensovittaminen on kriittistä, jotta resurssit saadaan tehokkaasti käyttöön, Juha Mäki-Rajala täsmentää.

Harjoituksen ensimmäinen osio toteutettiin etänä, ja siinä keskityttiin teoriatietoon sekä skenaarion läpiviemiseen. Toinen osio järjestettiin Seinäjoen Järjestötalolla, jossa osallistujat pureutuivat ryhmätöihin ja käytännön tehtäviin.

-Harjoitus konkretisoi sen, kuinka paljon voimme saavuttaa, kun yhdistämme voimamme ja osaamisemme, toteaa valmiuspäällikkö Aki Valonen Länsi-Suomen piiristä.

Etelä-Pohjanmaan sote-järjestöjen valmiuspilotti on hyvä esimerkki siitä, miten luodaan reservejä sosiaali- ja terveydenhuollon laajoihin häiriötilanteisiin.

Juha Mäki-Rajala.

Kehitystä jatketaan—oppeja ja haasteita

Valmiuspilotin tuloksena on jo nyt tunnistettu sote-järjestöjen vahvuuksia ja kehityskohteita. Selkeitä rooleja ja vastuuhenkilöitä pidetään keskeisinä toimivan valmiusverkoston rakentamisessa. Samalla korostuu viestinnän merkitys. Tilannetietojen sujuva jakaminen eri tahojen kesken on avain tehokkaaseen toimintaan kriisitilanteissa.

-On tarkoitus, että sote-järjestöjen rooli on kriisiauttamisen toisessa aallossa ensiauttajien jälkeen. He tuovat arvokasta osaamista pitkäkestoisiin kriiseihin, esimerkiksi tukemalla evakuoitavia tai tarjoamalla psykososiaalista tukea”, kertoo Järjestötaloa edustava toiminnanjohtaja Miisa Lamminen.

Valmius tuo turvaa kaikille

Etelä-Pohjanmaan sote-järjestöjen valmiuspilotti on osoitus siitä, että vahvalla yhteistyöllä voidaan rakentaa turvallisuutta ja valmistautua toimimaan äkillisen kriisin kohdatessa. Kun eri toimijat yhdistävät voimansa, syntyy verkosto, joka pystyy tukemaan kansalaisia tehokkaasti vaikeinakin aikoina.

-Kolmannen sektorin toimijoilla on laajat vapaaehtoistyön verkostot, joiden mobilisointi poikkeusoloissa tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintakykyä. SPR Länsi-Suomen piiri pystyy nopeasti koordinoimaan koko järjestökentän toiminnan alueellaan. Etelä-Pohjanmaan sote-järjestöjen valmiuspilotti on hyvä esimerkki siitä, miten luodaan reservejä sosiaali- ja terveydenhuollon laajoihin häiriötilanteisiin, Juha Mäki-Rajala kuvaa.

Pilotin jälkeen sote-järjestöt jatkavat entistä vahvempina ja valmiimpina kohtaamaan yhteiskunnan kriisejä sekä jatkavat valmiuden kehittämistä.

-Järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden rooli viranomaisten tukena sosiaali- ja terveydenhuollon valmius- ja varautumisasioissa on merkittävä. Yhteistyötä tulee vahvistaa ennakollisesti, jotta toiminta on koordinoitua ja tehokasta myös poikkeusoloissa, kertoo Juha Mäki-Rajala.

Katsaus tulevaan: valmiustyön valtakunnallistaminen ja uudet koulutukset

Valmiuspilotin kokemusten pohjalta Etelä-Pohjanmaan sote-järjestöt suuntaavat kohti uudenlaisia kehitysaskelia. Pilotin pohjalta on suunniteltu toimintamallin laajentamista muihin maakuntiin Länsi-Suomen alueella. Jo nyt monet järjestöt ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liittyä mukaan, ja yhteistyölle on syntynyt vahva pohja.

Jokaiselle järjestölle suositellaan maakunnallisesti valmiusasioista vastaavan henkilön nimeämistä. Valmiusvastaavat toimivat jatkossa linkkinä muiden valmiusvastaavien suuntaan ja välittävät tietoa omalle järjestölleen. Operaatiotilanteessa valmiusvastaavat ovat käynnistämässä toimintaa omassa järjestössään. Länsi-Suomen piiri tulee myös järjestämään jatkokoulusta valmiusvastaaville.

-Selkeä vastuunjako ja vastuuhenkilöiden nimeäminen luovat pohjan tehokkaalle toiminnalle kriisitilanteissa. Tämä on seuraava askel sote-järjestöjen valmiustyön kehittämisessä, toteaa Miisa Lamminen.

Teksti: Tero Hintsa