Nuoret toivovat aikuisten puuttuvan rasismiin
Maaliskuussa vietettiin vuosittaista Rasisminvastaista viikkoa. Viikon teemana oli aikuisten puuttuminen lasten ja nuorten kokemaan rasismiin, ja tämä vieraskynä jatkaa saman teeman äärellä.
Rasismi on asenteita, toimintatapoja, ennakkokäsityksiä ja ajatuksia, joiden pohjalta toiset ihmiset nähdään vähemmän arvokkaina tai vääränlaisina. Rasismia on myös yhteiskunnan toimintatavoissa, jolloin sitä voi olla vaikeampi huomata. Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo ja tasavertainen kohtelu ja syrjimättömyys ovatkin ihmisoikeuksia. Jos rasistista kohtelua huomaa, siihen tulee puuttua. Puuttumattomuus antaa viestin, että rasismi on hyväksyttävää. Rasismi vaikuttaa niin nuorten hyvinvointiin, itsetuntoon kuin tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin vuoden 2024 vuosikokouksessa Heidi Karvonen piti puheenvuoron “Lempeästi rasismia vastaan”. Karvonen aloitti puheensa toteamalla, että kaikilla meillä on rasistisia ajatuksia ja ennakko-oletuksia. Ennakko-oletukset ja stereotypiat typistävät yksilöt pelkiksi yksittäisiksi ominaisuuksiksi ja tietyn ihmisryhmän edustajiksi. Omien haitallisten ajattelutapojen tunnistaminen on tärkeämpää kuin niiden kieltäminen. Vain silloin omaa toimintaansa voi parantaa.
Jokainen tarvitsee turvallista tilaa
Rasismi vaikuttaa kokijoidensa mielenterveyteen eikä ilman mielenterveyttä ole terveyttä. WHO määrittelee mielenterveyden seuraavasti: se on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Lapsille ja nuorille on tärkeää saada kokemuksia joukkoon kuulumisesta ja hyväksynnästä. Vähemmistöryhmät ovat esimerkiksi kouluissa aliedustettuina, jolloin ympärillä on vähemmän vertaisia ja vertaistukea. Tämä lisää riskiä yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Nämä altistavat lapsen tai nuoren mielenterveyden ongelmille.
Vähemmistöön kuuluvat kokevat usein vähemmistöstressiä, joka johtuu syrjinnästä ja sen pelosta aiheutuneesta henkisestä kuormituksesta. Vähemmistöstressi johtaa erilaisuuden kokemiseen ja pelon ja ahdistuksen tunteiden lisääntymiseen, kun yksilö joutuu pohtimaan, millaisia tilanteita hän tulee päivän aikaan kohtaamaan. Mieli ry (2021) mukaan myös aikuisten käsitykset nuoren kyvyistä vaikuttavat suuresti nuoren itsetuntoon. Tärkeää on luoda jokaiselle turvallinen tila, jossa saa olla sellainen kuin on.
Aikuisilla on merkittävä rooli nuorten kohtaaman rasismin kitkemisessä. Aikuiset voivat toimia positiivisina esimerkkeinä ja luoda nuorille turvallisen ympäristön, jossa syrjinnällä ei ole sijaa. Mikäli rasismia kuitenkin havaitsee, on siihen tärkeää puuttua, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Punaisen Ristin teettämän tutkimuksen mukaan yleinen syy siihen, miksi nähtyyn rasismiin ei puututa, on se, että ei tiedetä miten tilanteessa tulisi toimia. Tärkeintä on tunnistaa ja keskeyttää rasistinen tilanne ja tuoda ilmi, ettei rasistinen käytös ole hyväksyttävää. Rasismia kohdanneelta voi myös kysyä pärjääkö hän tilanteen jälkeen. On tärkeää, että tilanteeseen puuttuminen ei jää yksin nuorten vastuulle, vaan aikuinen puuttuu tilanteeseen heti sen huomattuaan. Vaikeneminen tai asian vähättely antaa nuorelle sellaisen kuvan, ettei hänen kokemustaan oteta vakavasti. Pahimmillaan aikuisen puuttumattomuus on rasismin hyväksymistä.
Teksti: Christina Piirainen, Nea Päkkilä ja Sofia Henriksson
Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin nuorisotoimikunta
Lue lisää:
Punaisen Ristin tutkimus: suuri enemmistö pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten kokemaan rasismiin puututaan – alle neljännes on puuttunut siihen (2025)
”Kukaan ei synny vihaamaan”: Nuorten dialogit rasismista ja syrjinnästä (2023)