Enemmän kuin odotin - mitä harjoittelu opetti järjestötyöstä

Tätä kirjoittaessa suoritan harjoitteluani Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan (HUP) SuomiKamu-toiminnassa, joka yhdistää vapaaehtoisia ja maahan muuttaneita ihmisiä ystävätoiminnan kautta. Harjoittelun aikana olen päässyt tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä viestinnästä ystäväparien yhdistämiseen ja tapahtumien suunnitteluun. Harjoittelu on tarjonnut käytännön näkökulman siihen, mitä järjestötyö parhaimmillaan on ja kuinka monenlaista osaamista sen tekeminen vaatii.

Pienillä resursseilla on paljon vaikutusta

Yksi harjoittelun suurimmista oivalluksista on ollut nähdä, kuinka paljon järjestöissä saadaan aikaan verrattain pienillä resursseilla. Moni toiminta perustuu yhteistyöhön, vapaaehtoisten panokseen ja siihen, että ihmiset ovat valmiita käyttämään aikaansa yhteisen hyvän eteen.

Harjoittelun aikana pääsin osallistumaan esimerkiksi Maailma kylässä -festivaaleille rakennetun SuomiKamu-pisteen suunnitteluun. Suunnittelin pisteelle julisteita, valmistelin ystäväkortteja ja osallistuin käytännön järjestelyihin. Tapahtumatyö muistutti siitä, että onnistuneen lopputuloksen taustalla on usein paljon näkymätöntä suunnittelua, ideointia ja yhteistyötä.

Jokaisen yhteydenoton taustalla on tarina

Merkittävä osa harjoitteluani on ollut yhteydenpito vapaaehtoisiin ja ystäväasiakkaisiin sekä uusien osallistujien haastattelu. Näiden kohtaamisten kautta olen saanut kurkistaa hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarinoihin.

Kun aloitin harjoittelun, ajattelin ystäväparien yhdistämisen olevan ennen kaikkea käytännön koordinointia. Vähitellen ymmärsin, että kyse on myös ihmisten kuuntelemisesta ja heidän toiveidensa huomioimisesta. Jokaisella ihmisellä on oma taustansa, tavoitteensa ja syynsä osallistua toimintaan.

Vaikka harjoittelujakso on ollut suhteellisen lyhyt, olen kohdannut yllättävän paljon erilaisia elämäntarinoita. Se on lisännyt ymmärrystäni siitä, kuinka tärkeää merkityksellinen kohtaaminen voi olla sekä vapaaehtoiselle että toimintaan osallistuvalle.

Viestintä on paljon enemmän kuin tiedottamista

Harjoittelun aikana olen osallistunut myös viestinnän suunnitteluun ja somejulkaisujen valmisteluun. Samalla oma käsitykseni viestinnästä on muuttunut.

Aiemmin ajattelin viestinnän olevan ennen kaikkea tiedon jakamista. Harjoittelussa olen huomannut, että viestintä on myös kohderyhmien ymmärtämistä. Sama viesti ei välttämättä tavoita kaikkia samalla tavalla, vaan sisältöä, kanavaa ja näkökulmaa täytyy pohtia sen mukaan, kenelle viestiä ollaan tekemässä.

Viestinnän lisäksi olen päässyt seuraamaan toiminnan kehittämistä. Se on auttanut hahmottamaan, kuinka monesta näkökulmasta järjestötoimintaa tarkastellaan. Ideointi ei ole vain uusien ajatusten keksimistä, vaan myös sitä, että mietitään, mikä aidosti palvelee toimintaan osallistuvia ihmisiä.

Yhteisöpedagogin työ ei mahdu yhteen laatikkoon

Harjoittelu on vahvistanut käsitystäni siitä, että yhteisöpedagogin työ on hyvin monipuolista. Saman viikon aikana voi olla mukana tapahtuman suunnittelussa, viestinnässä, asiakaskohtaamisissa, vapaaehtoistoiminnan koordinoinnissa ja toiminnan kehittämisessä.

Samalla olen huomannut, että ammatillinen kasvu ei tarkoita sitä, että osaisi kaiken valmiiksi. Päinvastoin. Mitä enemmän oppii, sitä enemmän huomaa uusia asioita, joissa voi vielä kehittyä. Juuri se tekee alasta kiinnostavan.

Harjoittelun aikana on myös käynyt selväksi, ettei järjestötyö ole pelkästään toimintojen pyörittämistä. Sen ytimessä ovat ihmiset, heidän tarpeensa ja mahdollisuutensa osallistua yhteiskuntaan sekä löytää yhteyksiä toisiin ihmisiin.

Oppimista ihmisistä ja itsestä

Harjoittelun tärkein oppi ei ehkä lopulta ole yksittäinen taito tai työtehtävä. Tärkeintä on ollut ymmärtää paremmin ihmisten erilaisia tilanteita sekä nähdä, miten pienilläkin teoilla voidaan tukea yhteisöllisyyttä.

SuomiKamussa harjoittelu on näyttänyt, että järjestötyö on samaan aikaan käytännön tekemistä, viestintää, kehittämistä ja kohtaamista. Se on myös vahvistanut omaa kiinnostustani työskennellä tulevaisuudessa ihmisten, yhteisöjen ja osallisuuden parissa.